Tervetuloa kauneushoitolaan

En tiedä miten se sen teki tai mistä se ajatus tuli, mutta tämä on täydellinen logo ja sen on suunnitellut ihana rakas mieheni "Antero" yllätyksenä minulle. Hoitolalla oli nimi oli valmiina, mutta logosta ei aavistustakaan. Tällainen kyltti löytyi yhtenä päivänä ei vielä valmiin hoitolan ovenpielestä (Värit valehtelee kuvassa...livenä on enemmän petrooli ja luonnonvalkoinen )

Kesällä 2013 se alkoi, remontti nimittäin. Vanhempieni yrityksen askartelutarviketukku Donno Oy:n muutettua uusien omistajien luokse Saloon, 600 m2 tilat olivat olleet tyhjillään kokonaisen vuoden. Kun valmistumiseni kosmetologiksi oli loppusuoralla kaikki kävi vähän niinkuin itsestään. Olin aiemmin pyöritellyt ajatusta Hämeenlinnan keskustaan perustettavasta hoitolasta, mutta hallissa oli 100 m2 tilat helposti erotettavissa muusta tilasta ja kaiken kukkuraksi tila sijaitsi samalla tontilla kuin kotimme. TA-DAA tähän se tulisi.

Remonttia oli tehty viimeksi reilu kymmenen vuotta aiemmin ja silloin niin hienot mäntypaneelikatot eivät näyttäneet kellastuneina enää houkuttelevilta. Ne piti siis maalata. Kutsuimme mieheni kanssa ystäviä maalaustalkoisiin eräänä lauantaina. Kiitos huippumahtavan talkooporukan valmista tuli jo samana iltana. Osa porukasta huiteli kattoa valkoiseksi ja osa maalaili seiniä. Onneksi lattioita ei tarvinnut varoa koska ne päällystettiin myös uusiksi.

Hoitola sijaitsee omakotitaloalueella Hattulan Hurttalassa ja jotenkin tuo ympäristö määritteli sisustuksen suunnan. Tämä ei ollut se paikka johon kuuluisi korkeakiiltoiset valkoiset huonekalut, laattalattiat ja muutenkin kaikki suoraan pakasta vedetyt sisustustavarat. Tänne tulisi anopin äidin virkkaamat hillittömän leveät verhot, äitini äidin kutomat 40 vuotta vanhat räsymatot, isäni isän kellarissa ollut maalaustaso ja kaikkea muuta vanhaa omien ja muiden nurkista.

Vastaanottotiski on Ikean Hemnes-laatikosto. Takalevy oli niin himskatin ruma, joten päällystin taustalevyn miehekkeen avulla vanhoilla laudoilla.

Vanhat laudat loppuivat kesken, mutta onneksi vanhempieni nurkista löytyi ihan perus raakalautaa, jotka petsasin Folk Art -petseillä vanhan näköisiksi. Näihin sai käyttää aika rutkasti vettä, jotta tuloksesta tuli mahdollisimman luonnollinen.

Tämä on se paikka jonne on ihana mennä töihin, melkein kuin menisi omaan kotiin, mutta ilman sitä sotkua jonka perhe <3 yleensä saa aikaiseksi :)